Uutiset » Energiapäivä 2009

Tulosta

Energiapäivä 2009

Energiafoorumi ry                                                      Energiapäivä 2009
Energy Forum of Finland                                           Helsinki Kalastajatorppa
Lehdistötiedote 20.10.2009                                      20.10.2009
julkaistavissa klo 12
 

Energiapäivä energiaratkaisujen äärellä

Raakaöljyn tuotantokapasiteetin riittävyys, energiatehokkuus, hiili, ydinvoima, uusiutuva energia, sähköautot

Liikenteen polttoaineissa maailma on isojen ratkaisujen äärellä. Tänä vuonna polttonesteiden kysyntä on laskenut OECD-maissa. Erityisesti Aasian maissa kuten Kiinassa ja Intiassa piilee kuitenkin valtava kysynnän kasvu niiden väestön vaurastuessa ja halutessa oman auton sekä kumipyöräkuljetuksina toimitettavia tavaroita. Kun myös perinteiset teollisuusmaat lopulta kääntyvät jälleen kasvu-uralle, joudutaan kysymään, riittääkö raakaöljyn tuotantokapasiteetti, toteaa Energiafoorumi ry:n puheenjohtaja, vuorineuvos Risto Rinne.

Energiafoorumi ry:n perinteisen Energiapäivän Helsingissä avannut Rinne uskoo, etteivät investoinnit öljyntuotantoon ole riittäviä, jotta voisi sanoa luottavaisesti, että kasvuun voidaan vastata. Öljyä riittää, mutta sen hinta tulee rajoittamaan kasvua, ellei tuotantoon investoida lisää.

- Energiantuotannon ja liikenteen yhteinen haaste on ympäristö. Alan on osattava perustella kaikki merkittävät uudet ratkaisunsa vastuullisuudella. Kyse on paitsi ilmastonmuutoksesta, myös lähiympäristöstä. Raaka-ainekysymyksissä yhä tärkeämmäksi on tullut sosiaalinen vastuu.

Rinne arvioi nykytiedon pohjalta, ettei sähköautoilla ole ratkaisevaa osuutta liikenteestä ennen vuotta 2020, johon mennessä EU:n ilmastotavoitteet pitää saavuttaa. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan muita keinoja, ja biopolttoaineet ovat niistä yksi.

- Öljy-yhtiöt ovat valmiit lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä nopeasti. Öljyala on esittänyt työ- ja elinkeinoministeriölle, että Suomen liikenteessä biopolttoainevelvoite voitaisiin nostaa 10 prosenttiin jo vuonna 2015, ja 2020 voidaan tavoitella 15-20 prosentin osuutta. Näillä luvuilla Suomi olisi jälleen kerran tiennäyttäjä puhtaamman liikenteen kehittäjänä.

Lähiajan suurimpia kansallisia energiakysymyksiä Rinteen mukaan on ratkaisu seuraavasta tai seuraavista ydinvoimaluvista. Saako luvan vain yksi vai kaikki kolme. Missä määrin sähkön tuotantoa jätetään markkinoiden ratkaistavaksi kysynnän ja tarjonnan perusteella ja missä määrin se määrätään hallinnollisilla päätöksillä. Ydinvoima ei ole uusiutuvaa energiaa, mutta hiilidioksidineutraalina sillä on merkittävä rooli energiapaletissa myös tulevaisuudessa.

Maailman energiakulutus ja päästöt pääosin kaupungeissa

Maailmanlaajuinen energiankysyntä kasvaa 44 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, sanoo johtaja Stephan Albrechtskirchinger Maailman Energianeuvostosta (World Energy Council, WEC). Kasvu teollistuneissa OECD-maissa on 15 prosenttia ja 73 prosenttia muissa maissa. Fossiiliset polttoaineet säilyttävät tärkeän osansa jatkossakin.

Maailman väestöstä puolet asuu kaupungeissa. He kuluttavat 70 prosenttia maailman energiasta ja aiheuttavat 75-80 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Kymmenen vuoden kuluttua maailmassa on 500 miljoonan asukkaan kaupunkia ja yhdeksän kaupunkia, joissa on yli 20 miljoonaa asukasta. Kaupunkilaiset kärsivät eniten energian riittämättömyydestä.

Energiatehokkuutta voidaan Albrectskirchingerin mukaan lisätä monin tavoin. Sähkömoottorit kuluttavat 65 prosenttia EU-maiden teollisuuden sähkön tarpeesta. Nopeutta säätämällä voidaan säästää jopa 90 prosenttia sähkömoottoreiden tarvitsemasta sähköstä. Jos yksinkertaiset ikkunalasit vaihdetaan kaksikerroksisiin nykyaikaisiin eristäviin lasiin, investoinnin kustannukset saadaan takaisin vähentyneinä hiilidioksidipäästöinä alle neljässä kuukaudessa.

Rakenteilla olevien lisäksi maailmassa suunnitteilla 147 uutta ydinvoimalaa

Maailmassa parhaillaan rakennettavien ydinvoimaloiden lisäksi suunnitteilla on 147 uutta laitosta, sanoo johtaja Philipp Elkuch, Pöyry Oyj (Zürich Office). Konsulttiyhtiö Pöyryn laskelmien mukaan Aasiaan ja Oseaniaan on suunnitteilla 63 laitosta, Pohjois-Amerikkaan 38, entiseen Itä-Eurooppaan ja Venäjälle 18 sekä läntiseen Eurooppaan 17 uutta ydinvoimalaa. Etelä-Amerikkaan suunnitellaan neljää uutta ydinvoimalaa.

Pöyryn skenaarion mukaan maailman ydinvoimakapasiteetti kasvaa nykyisestä 370 000 megawatista noin 600 000 megawattiin vuoteen 2030 mennessä.

Bioenergialla on vahva tulevaisuus metsäteollisuuden murroksessa, uskoo energia- ja ympäristöjohtaja Stefan Sundman, Metsäteollisuus ry. Metsäteollisuus on materiaalitehokkuuden malliesimerkki. Puun kaikki eri osat ja ominaisuudet hyödynnetään tarkasti. Tuotetaan ilman tukia sitä, mikä on arvokkainta. ’Ohuesta sellupuusta ei taloa rakenneta, mutta se kannattaa silti jalostaa’.

Bioenergiatuotannon hyötysuhde huippuluokkaa – ei energiaa harakoille. Tehokkaasti sekä vihreää sähköä että lämpöä. Turpeella on merkittävä rooli metsähakkeen lisäkäytössä. Olemme Sundmanin mukaan malliesimerkki Euroopalle.

Suomessa mittava bioenergiapotentiaali

Metsähaketta on 25-30 TWh, peltoenergiaa 8 TWh ja jätettä 4-5 TWh. Lisäksi metsäteollisuudelta vapautuva puumäärä on 40-60 TWh. Turvetuotanto on 30 TWh. Verotus ja tukipolitiikka ratkaisee, missä bioenergia käytetään, sanoo Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli. Tukipolitiikkaa ei harmonisoida EU:ssa. Uusiutuvan energian tavoitteet ovat erittäin haastavat useimmissa maissa, tukipolitiikan ansiosta voimalaitosten maksukyky biopolttoaineesta 30-60 €/MWh eräissä maissa. Uhkana on mittava hiilivuoto Suomesta muihin EU-maihin.

Metsäteollisuudelta vapautuu puuta energiakäyttöön. Kysyntä EU:n alueella on voimakasta. Uusiutuvan tukijärjestelmät kärjistävät kilpailua bioenergiasta, ja bioenergian kauppa EU:n sisällä lisääntyy. Kestävän kehityksen kriteerit rajoittavat todennäköisesti bioenergian saatavuutta. Bioenergian myyjillä hyvä tulevaisuus, mutta saavuttaako Suomi uusiutuvan energian tavoitteensa, kysyy Hilli.

- Miljoonan ihmisen koti, työpaikka, koulu lämpiää turpeella. Turve varmistaa puuenergiakäytön kasvun. Turvetuotannolle tarvitaan lisää lupia, jotta kysyntä pystytään tyydyttämään. Suot ovat Suomelle arvokas luonnonvara, jota pitää sekä suojella että hyötykäyttää.

Paljon ladattavia automalleja tulossa markkinoille

Jos kaikki Suomen henkilöautot kulkisivat täysin sähköllä, sähkön vuotuinen kulutus lisääntyisi noin 7-9 miljardia kilowattituntia (TWh), vastaavasti polttonesteitä säästyisi 27 TWh. Valtaosa autoistamme seisoo suuren osan vuorokaudesta. Auton käyttö on yleisintä lyhyisiin työmatkoihin, ostosreissuihin ja tankkaukseen, sanoo T&K -ohjelmapäällikkö Eero Vartiainen, Fortum Oyj.

Akkujen lataus tapahtuisi pääosin kotona ja osin työpaikoilla. Akkujen hidas lataus on hyvä vaihtoehto noin 85 prosenttiin asiakastarpeista. Rinnalle tarvitaan Vartiaisen mukaan kuitenkin myös nopeaa, kuuden minuutin latausta.

Sähköautot aiheuttaisivat vähän hiilidioksidipäästöjä. Pohjoismaissa sähkön tuotantorakenne on erittäin hyvä, hiiltä käytetään vähän. Sähköauton ajokustannukset ovat alhaiset. Sähkömoottorin hyötysuhde on korkea. Sähköä on saatavilla ja sähkön jakeluverkosto vaatii vain pieniä parannuksia. Sähkö mahdollistaa ”polttoaineen” omavaraisuuden.

EU tuo nykyään valtavat määrät öljyä, mutta voisi olla sähköomavarainen. Vaadittava teknologia on Vartiaisen mukaan jo olemassa. Paljon ladattavia autoja on tulossa markkinoille lähiaikoina. Akkuteknologia, tämän hetken pullonkaula, kehittyy valtavin harppauksin. Suuret kehityspanokset nopeuttavat saatavuutta.

Energiapäivän Energiaillallisella puhuu ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.

Lisätiedot
Energiafoorumin sihteeri Jyrki Pohjolainen, puh. (09) 6226 1514 / 040 582 7220
Energiapäivän viestintä: Pekka Tiusanen, puh. 050 5521347 ja Mervi Tepponen, puh. 040 562 1060
www.energiafoorumi.fi

---------

Energiafoorumi ry

Energiafoorumi perustettiin vuonna 1993 eri energiamuotojen edustajien ja alan intressiryhmien yhteistyöelimeksi suomalaisen energia-alan vakaan ja kansantaloudellisesti järkevän kehityksen edistämiseksi. Energiafoorumi toimii myös Maailman Energianeuvoston (World Energy Council, WEC) Suomen jäsenkomiteana sekä osallistuu Kansainvälisen Kauppakamarin (ICC) Suomen osaston energia- ja ilmastoryhmän toimintaan. Energiafoorumi tarjoaa paikan ajatusten vaihtoon järjestämällä säännöllisesti erilaisia koko energia-alaa koskevia keskustelu- ja yhteystilaisuuksia kuten vuosittaisen syksyllä järjestettävän Energiapäivän.